Aamutuimaan kävin kylvämässä papupa (dragon's tongue) kaks riviä penkkiin. Rivien väliin istutin muutaman auringonkukan, koska ajattelin et niitten varsiin papujen on hyvä tukeutua. Penkin reunalle suunnittelin vielä laittaa vähä mangoldia, joka on hyvä kumppani pavulle. Myös jokune kehäkukka vois eksyä penkkiin.
Löysin taidepajalta monta jätesäkillistä pientä haketta ja ajattelin kokeilla kohentaa jotai penkkiä sotkemalla sitä maan sekaan. Katotaan mitä kasvit tykkää.
Kesäkurpitsa näyttää vähä heikolta, osa lehdistä lerpattaa ja kukka joka oli auennu on menny kiinni. Se oli kyl koulittu kestämään kylmää ja viihty parvekkeella. Mietin et pitäiskö sille laittaa harso suojaks.
torstai 31. toukokuuta 2012
keskiviikko 30. toukokuuta 2012
Kylvöhommia (31.5)
Eilen sain vielä paljon aikaseks. Tein penkin joho kylvin porkkanaa rivin, lanttua toisen ja retiisiä keskelle. Lisäks istutettii Ilkan kanssa parisenkymmentä lehtikaalintainta omaa penkkii, samaa penkkii ois tarkotus istuttaa vielä kumppaneiks yrtti-iisoa, kehäkukkaa, sipulia, tilliä, alaskankrassia, rosmariinia sekä siirtoistuttaa läheisiä villiminttuja jonkunverra viimeistelemää ihanaa kaaosta. Minttu antaa suojaa kaaliperhosilta ja krassi torjuu kaalimatoja, koloradonkuoriaisia ja karkottaa muutkin vihut. Isutin myös kaks kasvia; enpä muista mitä ne on, jotka sain miun tädiltä. Maahan pääty myös kesäkurpitsa, kunniapaikalle keskelle palstaa.
Tehtii myös jonkinlaine maanparannusyritys kaalipenkille, käännettii sinne suht paljo horsmaa, ruohoa sekä heinää. Ehkäpä kaalit tykkäis.. Myös kesäkurpitsa sai alleen aimoläjän heinää ja korsia.
Kaaleja istuttaessa tuli mietittyy Ilkan kanssa et kui ainutlaatusia nääki kasvit on, joikaine niistä tarvii erityis-huomiota ja kohtelua. Toisia pitää tukee enemmä, joku tarvii enemmä vettä, toine taas toisenlaisen maan. Vähä niiku ihmisetki. Naureskeltii myös ajatukselle nimetä kaikki kasvit, yks lehtikaali saiki nimeksee "neljä möykkyä." Syynä neljä savimöykkyä jotka laitoin tukemaa sen hentoa vartta. Puhuttiin myös sitä kui paljo tunteet vaikuttaa kasveihi, en tiiä mite se tapahtuu mut kuulemma siitä on iha tutkimuksia. Hoietaampa homma siis rakkaudella! Laulellen ja siunaten maata.
Ensimmäisen päivän maankääntö ja penkkienteko tuntuu edelleenki selässä. Oon hieman jumissa.
Oon löytäny palstan läheisyydestä kolme hyvää ruokakasvia/yrttiä. Horsma jonka täten nimeän kiitäjänparsaksi. Sen latvuskasvut on ihania n. minuutin kiehautettuna mut myös raakana. Ohdake, jonka lajista en oo varma. Kaikki ohdakkeet on syötäviä joten ei huolta! Sekä ohdaketta että kiitäjänparsaa heitin eile smoothieesee. Viimesenä muttei vähäsimpänä päräyttävältätuoksuva villiminttu jota on metsänreuna iha täynnä ja nii tulee olemaa myös itse palstat ellei joku aio kitkeä niitä. Minä en.
Tehtii myös jonkinlaine maanparannusyritys kaalipenkille, käännettii sinne suht paljo horsmaa, ruohoa sekä heinää. Ehkäpä kaalit tykkäis.. Myös kesäkurpitsa sai alleen aimoläjän heinää ja korsia.
Kaaleja istuttaessa tuli mietittyy Ilkan kanssa et kui ainutlaatusia nääki kasvit on, joikaine niistä tarvii erityis-huomiota ja kohtelua. Toisia pitää tukee enemmä, joku tarvii enemmä vettä, toine taas toisenlaisen maan. Vähä niiku ihmisetki. Naureskeltii myös ajatukselle nimetä kaikki kasvit, yks lehtikaali saiki nimeksee "neljä möykkyä." Syynä neljä savimöykkyä jotka laitoin tukemaa sen hentoa vartta. Puhuttiin myös sitä kui paljo tunteet vaikuttaa kasveihi, en tiiä mite se tapahtuu mut kuulemma siitä on iha tutkimuksia. Hoietaampa homma siis rakkaudella! Laulellen ja siunaten maata.
Ensimmäisen päivän maankääntö ja penkkienteko tuntuu edelleenki selässä. Oon hieman jumissa.
Oon löytäny palstan läheisyydestä kolme hyvää ruokakasvia/yrttiä. Horsma jonka täten nimeän kiitäjänparsaksi. Sen latvuskasvut on ihania n. minuutin kiehautettuna mut myös raakana. Ohdake, jonka lajista en oo varma. Kaikki ohdakkeet on syötäviä joten ei huolta! Sekä ohdaketta että kiitäjänparsaa heitin eile smoothieesee. Viimesenä muttei vähäsimpänä päräyttävältätuoksuva villiminttu jota on metsänreuna iha täynnä ja nii tulee olemaa myös itse palstat ellei joku aio kitkeä niitä. Minä en.
tiistai 29. toukokuuta 2012
Porkkanapenkki (30.5)
Kuulumisia..
Oon innoissani ja ilone! Ensimmäine penkki on valmis! Kaks riviä porkkanaa ja niitten keskellä retiisiä, joka tuottaa sadon tosinopeesti. Käytän tilan hyväks. Päihi laitoin parit sipulit, jotka on hyviä kumppaneita porkkanoille. Jälkikätee tajusin et huonoja retiiseille, mut onneks retiisit ja sipulit ei oo iha lähekkäi. Katotaa mitä tapahtuu. Penkki on harsotettu ja porkkanoille on kuulemma hyvä pitää harsoa juhannuksee asti. Harso suojaa kylmältä, nopeuttaa kasvua ja antaa paremman sadon. Myöhästyin vähä töistä ku menin heti aamutuima tekemää tän. Heh, töitten jälkee takas puuhien parii!Tragedia! Naapureilta lainaamani harava, jonka lainasin edelleen toiselle naapurille oli menny siltä poikki. Toivottavasti ei tuu sanomista.
Maanparannuskeinoja
Kateviljely: kasvien juurelle levitetään vanhoja lehtiä, kasvisilppua yms orgaanista ainesta. Ainekset kompostoituvat ja vapauttavat lämpöä. Ne houkuttelevat kastematoja ja muita makrohajoittajia, jotka kuohkeuttavat maata myös kasvien juuristossa. Katekerros estää yksivuotisten rikkaruohojen juurtumista ja maan kuivumista. Erityisen hyvä kateviljely on savimaalle joka helposti kuivettuu kovaks kesällä.
Nokkoskäyte ja nokkosvesi. Nokkonen on yksi kasvuympäristömme kivennäisaineita ja vitamiineja eniten sisältävä kasvi. Nokkoskäyte edistää kasvua, nostamalla maan pH-arvoa, jolloin ravinteiden käyttökelpoisuus paranee. Nokkoskäyte tukee juurien kehittymistä. Se toimii oivallisena lannoitteena sillointällöin käytettynä. Ohje: Kerää ämpäri täyteen nokkosenversoja ja täytä vedellä. Anna muhia kaksi viikkoa. Käyte alkaa haista muttei se ole pilaantumisen merkki. Kalasta nokkosenvarret pois ja laimenna vedellä suhteeseen 1:10. Kastele kasvien tyviä, älä kaada päälle. Pari päivää muhinut nokkosvesi taas on erinomaista terveysvettä kasveille, sen voi kaataa suoraan niiden päälle, eikä sitä laimenneta. Nokkosvesi virkistää kasvia seka karkoittaa ötököitä.
Ensimmäine päivä (29.5)
Johdantoa..
Viimekesällä hauskojen tapahtumien seurauksena pääsin kosketuksii palstaviljelyn tai yleensäkkää viljelyn kanssa. Tiesin heti et tää on miun juttu. Koin valtavaa iloa ku istutin siemeniä. Lauloin ja siunasin maata samalla. Ehkä siinä on jotai takasin juurille paluu meininkiä! Jokatapauksessa, mullan puristelemine ja maan kitkemine on todella terapeuttista. En muista viimekesältäkää yhtää kertaa ku oisin lähteny palstalta pahalla mielellä. En ees sillo ku huomasin et mikään sato ei taia oikei keretä kunnolla. Nyt on siis toine kerta ku kokeilen kasvatella kasveja. Uskon et jotai oon oppinu ja opin kokoaja lisää! Ainaki nyt oon alottanu homman paljo aikasemmi ku viimekesänä! Tervehdi kuokkaa! Puristele multaa! Tunne elämän ihanuus!
Eka päivä
Tänää sain aikaseks alottaa touhun. Kiitos hyville palstanaapureille siitä! Sain lapion ja haravan lainaa; omia en vielä omista enkä tiiä aionko omistaakkaa. Hetken alkusuunnittelun jälkee tein penkit palstalleni joka on 10x10m kokoine. Maa on tosi savista viitaniemen palstoilla, joten työ on aika kovaa. Toisin ku muut viljelijät näytti tekevän mie en suosinu pelkästää suoria penkkejä vaa koitin hakee vähä luovempia muotoja. Kerkesin myös lannottaa penkit kanankakalla sekä kalkita ne. Ihana tuoksu! Maata kääntäessä tuli myös rupateltuu naapureille. Mukavaa sakkia. Lupasin yhille osan miun lehtikaalintaimista joita miulla on reilu 100. Miun täytyyki antaa osa pois jos aion saada palstalle mahtuu jotai muutaki!
Ajatukset
- Ota selvää mite savimaata vois saada kuohkeemmaks ja paremmaks
- Suunnittele komposti ja opiskele asiaa
- Piirrä pohja palstan penkeistä ja suunnittele kasvien sijoitus, tutki mitkä kasvit tukee toisiaan. (Kumppanuusviljely)
- Tee yks sekapenkki!
- Kerää villiminttua palstan reunasta kavereille teeks! :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)